Lehtikorin kohtalo

Olen aina ollut hirmuisen tyytyväinen, että meillä kissat ovat jättäneet huonekalut rauhaan ja kynsineet pääasiassa kiipeilypuuta. Jotain muutakin kissojen mieleistä kynsittävää meiltä kuitenkin löytyy - sanomalehtikori! Eipä tässä voi kun peiliin katsoa, mitäs olen ostanut noin ihanan raavittavan korin... Puolustaudun kuitenkin sillä, että kori on ostettu ennen kun meidän taloudessa on kissoja ollut. Eli olihan jo aikakin ostaa uusi, vai mitä? :P

Kissoilla on jokapäiväinen tapa; Kun tulen töistä kotiin molemmat raapivat koria vuorollaan ja sitten kierivät selällään matolla, hassut!

Näin sitä koria revitään oikein antaumuksella!

Kori on nyt viety eteisen lattialle roskistuomiota varten, mutta katsokaa nyt Ylppöä... 

"Ette vie mun koria!"

(ps Uusi lehtikori on puinen laatikko.)

Mutta mitä tapahtui lampulle? - comeback!

Ensinnäkin, tänään on Täplätytöt-blogin 4-vuotis synttärit! Tässä kohtaa kuuluu ja ehdottomasti haluankin kiittää kaikkia tähän asti seuranneita lukijoita, eli KIITOS siis teille! Erityisesti mukavaa bloggaamisessa on ollut uusien tuttavien ja jopa ystävien saaminen, enpä olisi uskonut tätä neljä vuotta sitten. Tai varsinkaan sitä että Täplätytöt-blogi valittaisiin Suomen lemmikkiblogien TOP10 joukkoon.

Julkaisutahti on selkeästi hidastunut sitten alkuaikojen... En ole varma onko kyseessä kirjurin laiskuus, vai ovatko kissat sittenkin rauhoittuneet jonkin verran ja tuntuu ettei ihan joka päivä ole sellaista uutiskynnyksen ylittävää juttua jota kertoa. Jutut ovat olleet melkolailla kuvapainotteisia ja niin tulee olemaan myös jatkossakin. Olen enemmän visuaalinen tyyppi, kuin kirjoittamiseen tai lukemiseen taipuvainen (esimerkiksi viimeksi olen lukenut kirjan ehkä peruskoulussa?).

No mutta tämän jutun asiaan! Muistatteko mitä tapahtui lampulle maaliskuussa vuonna 2012? Entäpä muistetteko kun sain syylliset kiinni itse teossa? Lampun kohtalo osa 2 on Täplätytöt-blogin yksi lukijamäärältään suosituimmista jutuista ja olen saanut kuulla siitä vieläkin. Erityisesti Naukulan Mammaa tämä tapaus on huvittanut. Eräänä päivänä kävin viemässä Naukulan Namulle näyttelyverhot ja mitä kaivaakaan Mamma meille (kissoille) vastalahjaksi kaapista... Kaksi oranssia riisipaperivalaisinta! Onnessani sitten lähdin kotiin valaisimet kainalossa ja kotona vein ne varastoon odottamaan sopivaa hetkeä. Se sopiva hetki koitti tänään. Pieneksi ongelmaksi meinasi muodostua valaisimen sisään laitettavan tukiraudan puuttuminen jotta valaisin pysyisi muodossaa, mutta keksin laittaa pahviliuskat valaisimen sisään vähän tukea antamaan (tämä piti tehdä suljetun oven takana).

Alla kuvakertomus näiden oranssien valaisimien kohtalosta. Ihan niin hurjaan meininkiin ei päästy kuin vuonna 2012, mutta riitti tästä iloa hetkeksi. Kiitos Naukulan porukalle tästä upeasta lahjasta!

(Valaisimet: sponsored by Naukula ;) )

Unelmien syntymäpäivälahja

Kun meillä käy vieraita, yleensä vieras toteaa ettei meinannut löytää vessasta paperia, mutta sitten muistaa kissat Ylpön ja tajuaa etsiä pöntön vieressä olevasta lukollisesta puulaatikosta. Tähän vessapaperin säilytysratkaisuun on jouduttu muuton yhteydessä päätymään, sillä kissojen hiekkalaatikko on nykyisessä kodissa yhdistetyssä vessa/kylpyhuoneessa. Edellisessä asunnossa meillä oli siis vessa ja kylpyhuone erikseen, joka mahdollisti vessapaperin pitämisen telineessä normaalien ihmisten tavoin kun vessanovea pystyi pitämään kiinni ja hiekkalaatikko oli kylppärissä. Ja miksi meillä ei voi pitää vessapaperia esillä? Vastaus on silppuri-Ylppö.

Synttärijuhlien kunniaksi henkilökunta heltyi ja antoi Ylpölle lahjaksi oman rullan, olinhan juuri menneellä viikolla käynyt ostamassa vessapaperia säästöpakkauksen. ;)
Ylppöä ei näkynyt, mutta kun heitin rullan lattialle, se ryntäsi jostain piilostaan vessapaperirulla silmissä kiiluen ja hyökkäsi saaliin kimppuun. Vaikutti mieluisalta lahjalta!

Löytyykö teidän taloudesta vessapaperisilppureita?

Paketissani on termiitti!

No saapuihan se Zooplussan ruokalähetys vihdoin, johan sitä kaksi viikkoa odoteltiin.
Mutta jotain ylimääräistä paketista löytyy. Onko tietoa olisiko tuo täplikäs olento termiitti vai jokin muu pahvia syövä? Koi? Toinen henkilökunnasta epäilee sen olevan vaarallinen täplikäs tuholainen.

Tarkemman tutkiskelun jälkeen totean sen kuitenkin olevan vain Ylppö, jonka pahvihammasta taas kolottaa ;)

(Hetkeksikään ei tässä taloudessa pahvilaatikoita voi jättää mihinkään näkösälle, ellei halua imuroida koko iltaa...)

Arkihaaste, päivä 4/5: Termiitti

Aina pahvilaatin ilmestyttä lattialle, asuntoomme hyökkää termiitti ja sitten on pahvisilppua pitkinpoikin! Onko teillä termiittiongelmaa?

"omnomnom" Ylppö silppuaa antaumuksella silmät kiiluen.

Ja Stella tarkistaa termiitin aiheuttamat tuhot.

Kahden viikon kuulumiset

Ylpön viikko 1

Ylpön viikko 2

Kylpyhuoneremonttievakosta on kotiuduttu viime perjantaina. Kylläpä oli mukava palata kotiin. Jotain hyvääkin evakosta jäi käteen, nimittäin yllättävä Täplätyttöjen lähentyminen. Oikeastaan koskaan aiemmin en ole nähnyt kissojen nukkuvan vierekkäin, edes kovin lähekkäin, mutta sijaisasunnossa tapahtui kummia ja läheistä nukkumista havaittiin useana yönä tuon kahden viikon aikana. Yleensä Stella kyllä haluaisi nukkua kerällä ja peseytyä Ylpön kanssa yhdessä, mutta yritykset päättyvät aina siihen että Stella saa tassua päin näköä. Pientä turhautumistakin evakossa havaittiin, siitä kertovat vessapaperikuvat. Onhan se tietysti mukavampi pyyhkiä pyllyä "pitsisellä" vessapaperilla, vai mitä... ;)

Kaihdinapina ja korimonsteri

Toivottavasti linkki videoon näkyy kaikille:

http://www.facebook.com/photo.php?v=10151314667768992&set=vb.719418991&type=2&theater

Ei jouluruokaa kiitos

Joulusta on selvitty ja syöty itsemme ähkyyn Ylpön riiviöinnistä huolimatta.

Nimittäin:
Äitini oli koko joulua edeltävän viikon puuhastellut jouluruokien parissa ja laittanut valmiit joululaatikot pakkaseen odottamaan jouluaattoa. Saavuimme Ylpön kanssa vanhemmilleni viettämään joulua ja aattona äitini otti joululaatikot pakkasesta leivinuunin päälle sulamaan ennen uuniin laittamista. (Kaikki laatikot oli ladottu yhden uunipellin päälle.) Laatikot olivat jo sulaneet ja menimme vielä saunaan ennen ruuanlaittoa. Itse kävin ensin saunassa ja sen jälkeen vanhempani. Vanhempieni ollessa saunassa Ylppö päätti keksiä minulle tekemistä pudottamalla KOKO PELLILLISEN LAATIKOITA LATTIALLE. Plöts vaan ja lanttu-, porkkana-, sekä bataattilaakot olivat lattialla (ja matolla) syömäkelvottomina. Lattialta kauhotut joululaatikot heitettiin kylmästi roskiin. Lisäksi uunipellin kulma taipui ja parkettiin tuli lommo. Onneksi Ylpölle ei sattunut kuinkaan. Ruokaa riitti laatikkokatastrofista huolimatta ja joulutunnelma oli katossa, tai oikestaan lattialla :D

Tällä viikolla

on tapahtunut muun muassa seuraavaa:

- Stella katsoi puoli tuntia (siis ihan oikeasti puoli tuntia!)

Maajussille Morsian -ohjelmaa.

- Ja Ylppö:

Bengalilainen aamiainen

Paistetut kananmunat ja kissa?

Keittiötarkastus

Taas kuului outoa ääntä, tällä kertaa keittiöstä - siispä kamera käteen ja menoksi! Stellahan se siellä oli avannut itse keittiön alalaatikon ja tunkenut itsensä keittiökaapin sokkeliin.

Omatoiminen juhannusriento

Ensinnäkin mukavaa juhannusaatonaattoa kaikille! Minulla alkoi viikonmittainen kesäloma (loput sitten heinä-elokuun vaihteessa) ja näin ollen luvassa on viikon verran pelkkää rentoutumista.

Jo heti loman alussa Ylppö aiheutti henkilökunnalle hieman sydämentykytyksiä. Saavuimmekin jo hyvissä ajoin "maalle" ja kun laskimme kissat sisällä vapaaksi, salamannopeasti Ylppö olikin jo rynnännyt pihalle omatoimisesti. Kauhea paniikki ja juoksentelin Y:n perässä pitkin pihaa sukkasiltani. Onneksi pihassa on pensasaita, eikä Ylppö sen läpi tajunnut juosta, joten pian sain napattua sen syliini marjapensaan alta. Loppu hyvin, kaikki hyvin... mitä nyt sukanpohjat on vähän mustat! :D

Ylppö koettelee herm... *PIIP*

Ei käy aika bengalien kanssa tylsäksi ei.
Mikäli elämäsi on yksitoikkoista ja tylsää - hanki bengali, tai useampi!

Ylppö on jälleen niin sanotusti harrastanut lempipuuhiansa lähiaikoina ja koetellut samalla henkilökunnan hermoja, sekä sekoittanut unirytmiä. Harrastanut siksi, että kyseiset tempaukset eivät ole olleet satunnaisia, vaan hyvin säännöllisiä...

Valitettavasti edes minä en ehdi kameran kanssa ihan joka paikkaan, vaikka melko hyvin olenkin oppinut kuulemaan milloin ja missä tapahtuu ja silloin on kamera yleensä ollut käden ulottuvilla. Luulen että bengalinomistajilla on tietynlainen bengalikorva ;)

Tässä menneinä öinä täällä on tosiaan ollut Ylpön omat bileet käynnissä (Stella on nukkunut kaikki yöt rauhallisesti). Yhtenä yönä Ylppö tuli makuuhuoneeseen ja alkoi roikkua kaihtimissa. Suljin makuuhuoneen oven, jonka seurauksena Y alkoi raapia ovea. Kun oven raapiminen loppui, otti se kohteekseen keittiön kaihtimet. Nousin sängystä, nostin kaihtimet ylös ja menin takaisin sänkyyn. Sitten alkoi taas kuulua epämääräistä kolinaa... Päätin että nyt en huomioi, metelöiköön aikansa. Noh, kolina ei loppunut ja minulla ei ollut aavistustakaan mistä ääni oli peräisin, oli siis pakko nousta katsomaan. Siellähän se Y oli avannut keittiön lusikkalaatikon (kyllä, ihan itse) ja kaiveli siellä ruokailuvälineitä. Otin järeämmän aseen käyttöön, eli suihkepullon ja sain vihdoin nukkua hetken rauhassa. ;)

Tänään taas tuossa muutama tunti sitten istuin tässä sohvalla läppärin kanssa kuulokkeet korvilla ja kuuntelin musiikkia, kunnes musiikin läpi alkoi jostain kuulua todella epämääräistä metelöintiä. Ponkaisin pystyyn ja tajusin äänen tulevan kylpyhuoneesta. Kylpyhuoneessa Stella istui lattialla tuijottaen peilikaapin suuntaan. Hetken ihmettelin lattialla lojuvia voidepurkkeja, deodoranttia, pinsettejä yms kunnes huomasin Ylpön olevan peilikaapin SISÄLLÄ!!? Riuhdoin Y:n pois kaapista purkit lentäen. Keräsin purkit ja suljin peilikaapin ovet. Tarina ei suinkaan loppunut tähän, vaan menin takaisin sohvalle Ylppöä toruen. Ehdin istahtaa ehkä viideksi minuutiksi, kunnes sama kolina alkoi uudelleen. Taas ryntäsin katsomaan ja peilikaappi oli TAAS ovet auki ja Y ponnistamassa kaappiin! Jouduin jälleen käyttämään "järeämpää asetta" ja olen saanut hetken olla rauhassa.

Elämää bengalien kanssa -kuvina

Kansioista löytyi hassuja kuvia kissavuosien varrelta, että pakko jakaa ne teillekin. Osa kuvista on saattanut näkyä jo aiemmin täällä, mutta ei kertaus pahaa tee. :) (Melkeen kaikki kuvat on vähän huonolaatuisia puhelimen kameralla otettuja.)

Alkoholiongelma

Tilanteesta ei ole kuvamateriaalia, mutta voitte varmaan kuvitella...

Eteisessä oli (huom. OLI) 24-päkki tölkkiolutta, kunnes kuulin rapinaa.... lisää rapinaa.... ja SHHHHH!!! Kurkkasin eteiseen ja huomasin että päkin vieressä ihmettelee Stella, joka oli purrut(?) yhteen tölkeistä reiän ja siellähän se tölkki suihkusi olutta eteisen lattialle. Siis miten kissa voi saada tölkkiin reiän, kysynpä vaan? Taas tullaan tähän - bengali on fiksu ja oppivainen rotu. Ylppökin siinä sitten ihmettelemään ja molemmat kissat olivat kauhusta jäykkinä kun olut suihkusi pitkin lattiaa. Kyllä oli taas naurussa pitelemistä, eikä voinut kun huumorilla oottaa koko episodin.

Kaihtimet

Eksjyysmiiii, nää kaihtimet on vähän tiellä!

Kaikkea ne kissat...

Siskoni linkitti Facebookkiin meidän täpläjengin arkea kuvaavan jutun.... :D Onneksi täplätytöt eivät vielä ole saaneet noin suurta tuhoa aikaan, mutta lähellä ollaan!

Uusia ulottuvuuksia

Nyt täytyy suoraan sanoa, että olen totaalisen kyllästynyt kissojen kaihtimissa roikkumiseen, pyykkitelineen kaatamiseen ja kaikenlaiseen muuhun korkeanpaikankiipeilyn harjoitustoimintaan. Henkilökunta on alkanut epäilemään, että tämä edellämainittu toiminta on tarkoitettu protestiksi siitä, että heitimme vanhan kiipeilypuun muutossa roskiin. Kaikesta ärsyyntyneenä tilasin juuri uuden kattoon asti yltävän kiipeilypuun! (Toisaalta en jaksa uskoa, että edes kattoon asti yltävä puu riittäisi kahdelle ADHD-bengalille. ;) )

Tälläisen puun tilasin. Toivottavasti tulee viikonloppuun mennessä... ja saa nähdä kauan se pysyy pystyssä... x)

Tikapuita... eikun kaihtimia pitkin taivaaseen.

Tässähän kävi sitten juuri niin kuin ajattelinkin.

Ja luulenpa, että tämä on vasta alkusoittoa...

  Jälleen kerran syyllinen (Ylppö) poistui paikalta 

ja yritti lavastaa kaverinsa rikolliseksi. 

Harkinnassa on lähitulevaisuudessa sellaiset oikeat ikkunan väliin tulevat kaihtimet, mutta katsellaan nyt vähän aikaa kuinka kauan puukaihtimet kestävät. Oikeastaan olin yllättynyt siitä, että kesti kuitenkin viikon ennenkuin ensimmäinen pala kaihtimista irtosi. Sehän oli vain ajan kysymys.

Näissä tällaisissa tapauksissa ei yleensä voi muuta todeta kuin sen mitä monissa rotuesittelyissä näkee: "Bengali on erittäin oppivainen ja fiksu kissa."

(saako tähän sellaisen päätä takovan hymiön)