keskiviikko 31. elokuuta 2011

Kotihoitaja-Ylppö

Koska toinen palvelusväestä on sairastellut (minä) ja täten olen ollut sairaslomalla, ja toinen osapuoli taas töissä, on minulla ollut ihana sairaanhoitaja-Ylppö täällä tukena. Vielä se ei ole ymmärtänyt lääkkeitä tuoda sänkyyn tai keittää teevettä (Senkin se tosin jo osaa.) nimittäin:

Eräänä iltana havahduin kun vedenkeittimessä vesi alkoi porista ja kysyin mieheltäni aikooko hän juoda teetä. Ei aikonut ei, mutta ilmeisesti Ylpön teehammasta oli kolottanut sen verran, että oli käynyt painamassa keittimen nappia. Myös kahvinkeittopuuhat ovat vielä harjoitusasteella, sillä eräänä päivänä töistä tullessani olohuoneen matolla lojui kymmeniä suodatinpusseja. Liekö turhautuminen iskenyt kahvipuuhissa kun ei ekalla kerralla onnistunut...

Kuvasta päätellen kahvia oli roiskunut matollekin, 
koska talouspaperille oli ollut käyttöä.



Tänään sain hoitajaltani ihanan kokovartalohieronnan:

sunnuntai 28. elokuuta 2011

TJ 7 viikkoa.

Heippa,
vielä on seitsemän viikkoa aikaa Stellan kotiutumiseen. Sitä ennen Stellaa ja hänen kahta sisarustaan, sekä vanhempia voi käydä livenä ihastelemassa Kes-Kisin Jyväskylän näyttelyssä lauantaina 8.10. Toivottavasti sieltä napataan ensimmäinen palkinto mukaan. :)

Mutta ennen Stellan kotiutumista voi vain ihastella sitä, kuinka pikkuruinen Ylppö onkaan ollut meille tullessaan.
Varoitus pentukuumeisille, pentukuvia luvassa!!! ;)

 Ylppö aivan pikkuruisena synnyinkodissaan. 


 Oli niin tylsiä uutisia, että uni yllätti sanomalehden päällä.


 Vihdoin omassa kodissa!


Ja tässä vähän poseerausta siskon kameralle.

Onhan se tavallaan haikeaa katsoa pentukuvia ja samalla ajatella sitä kuinka nopeasti nuo kasvavatkaan. Onneksi (tai onneksi ja onneksi, miten sen nyt ottaa) pentumainen luonne on säilynyt vielä ainakin tähän asti. Innolla odotellaan kuinka yhteiselo tulokkaan kanssa lähtee sitten sujumaan ja kuinka kissojen keskinäiset välit kehittyvät. Jos jollakin on kokemusta toisen kissan asettumisesta kotiin, kertomukset ovat tervetulleita! Ajattelin muuten hankkia Feliwayn, olisikohan siitä apua? 

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Pahan pyyhkeen hyökkäys.


Marakatti

Ylppö on erikoistunut korkeiden paikkojen tutkiskeluun. Esimerkiksi parvekkeen oven päälle pitää päästä heti kun silmä välttää. Harmikseen se ei ole vielä oppinut tulemaan alas sieltä omin avuin, joten palvelijat saavat kyllä äänekkään käskyn milloin on aika päästä pois.


Ja asento jälleen bengalimainen, tassut molemminpuolin ovea roikkuen.


Hiiri sängyssä!!!


lauantai 20. elokuuta 2011

Laiskuuslauantai.

Laitetaanpas taas pieni lauantaipäivitys. Tänään kävimme Jumbossa shoppailemassa. Mukaan tarttui kissanhiekkaa ja possunsydäntä Ylpölle. Jälleen kerran saimme todeta, että markettihiekkaa meille ei enää tule. Viikko sitten vaihdettu hiekka haisi todellakin juuri sille itselleen. Palasimme siis takaisin tuttuun ja erittäin hyväksi havaittuun EverCleaniin. Tosi riittoisaa, eikä taatusti haise. EverClean less track on ollut meillä hyväksi havaittu, sillä se on hieman suurempirakeinen ja ei siten kulkeudu hiekkalaatikosta ympäri asuntoa.

Menneenä viikkona palvelijat eivät juuri ole jaksaneet valjastella Ylpön kanssa, (karu paluu arkeen on taas koittanut) joten olemme viettäneet aikaa vain parvekkeella.


lauantai 13. elokuuta 2011

Vielä on kesää jäljellä.

Sateisen työviikon jälkeen se aurinko vielä jaksaa paistaa ja lämmittää. Pieni auringonottotuokio parvekkeella oli siis vapaapäivänä paikallaan.

 Tässä kokenut auringonpalvoja ottaa väriä myös leuan alle.


Lopuksi manikyyri.


 Ylppö sai tarpeekseen, itse jäin vielä nauttimaan auringosta - ja skumpasta.


Hauskaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille! 

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Aktivointia

Ainakin meillä Neiti Ylpön leikittäminen on elintärkeää, mikäli haluaa säästyä kynsiltä jalkaterässä, verhossa roikkuvalta kissalta, tai pöydältä putoavilta tavaroilta. Bengali on erityisen aktiivinen rotu ja vaatii paljon huomiota ja leikkituokiota. Se kyllä kertoo mikäli en ole muistanut antaa ruokaa tai leikkiä sen kanssa. Meillä on onneksi säästytty tavaroiden rikkomiselta, mitä nyt posliinisesta buddha-patsaasta, jonka Ylppö rikkoi kahdesti. Ostin siis uuden edellisen pudottua lattialle kissan toimesta, mutta eipä sekään kauaa ehjänä pysynyt. Ilmeisesti buddha oli vihollinen. Kolmatta samanlaista patsasta meille ei enää tule.

Viime keväänä huomiontarve oli äärimmäisen kova. Luulen että kevätaurinko sai Ylpönkin pomppimaan innostuksesta  suunnilleen  tasajalkaa, sillä isäntäväki ei voinut olla kuulematta auringolle omistettua oodia. Täytyi pitää ikkunat, ovet ja verhot kiinni, jotta korvat saisivat edes hetken rauhan. Kyseisestä huutelusta tuohtuneena tilasin Ylpölle Zooplussalta kaksi paljon kehuttua aktivointilelua.

Toinen on Cat Activity Fun Board, joka sopii herkkusuukissoille. Meillä tämän laudan kanssa toimivat ainoastaan katkaravut, Ylppö kun ei oikein ole perso muille kissoille tarkoitetuille herkuille. Katkarapuja (tai muita herkkuja) siis piilotetaan lautaan ja kissa joutuu itse tassulla kaivamaan herkut esiin. Toimii ainakin meillä ja laudan parissa Ylppö saa kulumaan helposti joitakin minuutteja. Nykyään se on jo harjaantunut herkkujen onkija, ettei muutaman katkaravun kaiveluun kauaa mene.

Toinen aktivointilelu on Catit Design Senses -leikkirata. Ensimmäisenä iltana tämän kanssa vierähti valehtelematta kolme tuntia leikkiä ilman taukoja. Nykyään lelu on jäänyt vähemmälle suosiolle, mutta ohimennen voi aina välillä käydä palloa pyörittelemässä.

Jos joku on kiinnostunut kissansa kouluttamisesta, mikä muuten onnistuu, niin suosittelisin Kissan aktivointi -kirjaa. Temppuja löytyy joka lähtöön ja varmasti jokaiselle kissalle sopivalla vaikeustasolla.

 Ja sittenhän voi tietenkin aktivoitua tunkeutumalla sohvan väliin.

maanantai 8. elokuuta 2011

Maaseutumatkailua

Olen nyt yrittänyt totuttaa Ylppöä automatkailuun. Se ei ainakaa vielä ole tuottanut haluttua tulosta, nimittäin huuto autossa on kova, mutta onneksi pahoinvointia ei kuitenkaan  ole ollut havaittavissa. Onhan se ikävää matkustaa pienessä kuljetusboksissa takapenkillä kun maisemiakaa ei näe.

Lähdimme perjantaina kohti Heinolaa, lapsuudenkotiani. Matka kesti hieman odotettua kauemmin Orimattilan kohdalla sattuneen kolarin vuoksi, mutta pääsimme kuitenkin alle kahdessa tunnissa perille.

Omakotitalon rauhallisessa pihassa on mukava harrastaa valjastelua. Ylpöllä on nyt 5m pitkä flexi, jonka toisessa päässä saan suorastaan juosta Ylpön juoksukohtauksen sattuessa. Olen harkinnut pidemmän flexin hankkimista, 8m taitaa olla pisin myynnissä oleva...? Täytyy tässä muutenkin tehdä vähän ulkoilutarvikehankintoja lokakuussa kotiutuvaa neitiä varten. Tässä muutama kuva Ylpön ulkopuuhastelusta.

 Ylppö piti seuraa grillaajille.


Ulkoillessakin on aina pakko päästä ylemmäs ja ylemmäs:



 Täältähän näkee kauas.
  
  
Kärpäset on vihollisia ja niitä pitää vaania. 


 Poseeraus.


Ulkoilun päätteeksi uni yllättää.

Se näissä autoreissuissa on kiva, että matkan jälkeen meiltä löytyy väsynyt bengali. On muuten aika harvinaista herkkua sellainen! ;)

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Loppukesän rentoilut

Pakko kai se on myöntää, että kesä on loppumaisillaan. Toisaalta hyvä, sillä kesä on ollut ainakin meidän ihmisten kannalta tukala tässä asunnossa kun ovet ja ikkunat on täytynyt pitää  kissan takia  kiinni. Isokaan tuuletin ei oikein auttanut tilannetta pyörittämällä  kuumaa  tunkkaista sisäilmaa. Parvekeverkkoa olemme suunnitelleet jo kaksi kesää, mutta palataan asiaan ehkä sitten taas ensi kesänä. ;)

Ylppö on nauttinut viimeisistä kesäisistä päivistä ottamalla aurinkoa olohuoneen sohvan nojalla.

 Varpaanvälit on tärkeää puhdistaa.

 Ai että kun lämmittää ihanasti.

Tilaan yleensä kissanruuat Zooplussalta. Tosi helppoa ja paketti tulee kotiovelle, mikäli sattuu olemaan kotona. Postista voi hakea sitten myöhemmin, jos ei ole kotona. (Ehkä yhden kerran kymmenestä olen ollut paketin saavuttua kotona. Onneksi juuri silloin kun tilasin kiipeilypuun.) Melkein joka kerta ostoskoriin tarttuu ruuan lisäksi jotain kivaa, leluja, joku pesä, tms. Tällä kertaa tilasin paljon kehutun patteripedin. Meillä ei juuri sellaisia pattereita ole mihin sen saisi kiinni, mutta alunperinkin oli ajatuksena laittaa se eteisen pieneen väliseinän pätkään. Mielestäni ihan onnistunut ostos, ainakin kissa siellä lepäilee, loistava tarkkailupesäkin korkeutensa vuoksi.

(Kuvassa vasemmalla tuo beige siis.)

Tosi onnistunut ostos. Yleensä siinä käy nimittäin niin, että tilaan innoissani jotain ja kun tavarat saadaan kotiin niin kissaa ei kiinnosta pätkän vertaa. Mutta kiva että tällä kertaa oli mieluinen.