Ensimmäiseksi tahtoisin kertoa lyhyesti taustoja, kuinka bengali tuli taloon. Itse en koskaan aiemmin ole suuremmin ollut kissaihminen. Toki olen kaikista eläimistä aina pitänyt, mutta en koskaan ajatellut ottavani lemmikkiä, ensinnäkin allergian takia ja toiseksi olen viettänyt niin kiireistä opiskelijaelämää joka nyt onneksi on jo takanapäin. Mutta niin, mieheni lapsuudenkodissa oli kissa ja hän on aina halunnut omaa kissaa. Sitten vuonna 2005(?) oli Tekniikan Maailma -lehdessä juttua bengalikissoista, ja siitä niin sanotusti mieheni rakkaus bengaleihin syntyi. Puheissa oli jo pidemmän aikaa ollut kissanhankinta, mutta ajatuksen tasolle se monesti sitten jäi. Vuonna 2010 satuimme selailemaan Suomen Bengalikissat ry -sivua, jossa törmäsimme suloisiin pentuihin. Oikea hetki oli tullut ja varasimme suloisen täplämasun. Koska mieheni etupäässä kissaa halusi, oli hän jo aiemmin päättänyt kissan nimeksi tulevan Ylppö. Noh, meille tuli tyttöpentu, mutta nimesimme sen silti Ylpöksi. Ylppö on nyt ollut meillä vuoden, eikä allergiani ole ilmoitellut olemassaolostaan kertaakaan.
Saanen esitellä, Neiti Ylppö:
(Takaapäin otettu kuva, mutta lisäilen myöhemmin muitakin kuvia. Tässä ollaan kesälomalla Heinolassa.)
Ylppö on 16.5.2010 syntynyt ruskeatäplikäs bengalityttö.
Sen verran voisin tässä kertoa, että kovin on bengalimaisen utelias ja ns jokapaikan höylä ;) Saatatte jatkossa ymmärtää mitä tarkoitan.
Mutta toinen ilouutinen meitä kohtasi toissa viikon perjantaina, kun kävin katsomassa Hollolassa syntynyttä bengalipentuetta ja varasin lumitäplikkään tyttöpennun. Tytön nimeksi tulee Stella. Stella kotiutuu vasta lokakuussa, joten siitä enemmän myöhemmin.
Kuva: Katja Patrikainen Lumivauvat leikkipuuhissa.
Tekniikan Maailma :D Sen jutun minäkin haluaisin nähdä.
VastaaPoistaOnpa ihanaa odottaa kissanpentua ja sitä kutkutusta kestää vielä noin pitkään!