Hiljaiseloa (ja pahoinvointia)

Viimeisimmästä blogipäivityksestä on aikaa, liikaa aikaa. Pahoitteluni hiljaiselosta. Mitään maata mullistavaa ei meidän kissa-arkeen ole kuulunut. Syksy on saapunut ja sitä myöten valokuvaamisesta on tullut entistä haastavampaa hämärien iltojen takia. Toisaalta pidän pimenevistä illoista kun voi kaivaa kynttilät kaapista (olettaen että omistaa kissaturvalliset tuikkukipot).

Yllättävän rauhallista arkea, paitsi silloin kun toinen henkilökunnasta on reissuhommissa ja jostain syystä silloin kissoilla on joku protesti päällä. Pyykkiteline nurin ja kaihtimet irtoilee itsestään(?) ikkunoista kiitos Ylpön. Itse olin viime viikolla työmatkalla Brysselissä ja sain tuliaisena tai itseasiassa jo paikan päällä ruokamyrkytyksen. Koko perjantai meni sitten hotellin WC:n ja sängyn väliä ravaten.

Ensi viikonloppuna ollaan sitten Stellan kanssa taas pitkästä aikaa kissanäyttelyssä Kirkkonummen Masalassa tavoitteena saada Stellalle näyttelyhistorian viimeiset sertit. Mikäli molempina päivinä serti irtoaa, juhlitaan sunnuntaina sitten Supreme Premior -valmistujaisia. Pitääpä ehkä varata jotain juhlajuomaa ja syömistä sunnuntain näyttelypäivälle mukaan. Tulkaahan ihmeessä juhlimaan ja ihastelemaan kissoja!