ps. kyllä nämä meidän täpläformulat osaavat välillä levätäkin ;)
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Lattiapesät
Tiedättehän kun innoissaan ostaa kissalle hieeeenon pesän ja odottaa sen nukkuvan siinä päiväunet... Sitten käytännössä kissaa ei voisi vähempää kiinnostaa mikään peti, vaan parempi nukkumapaikka löytyy jostain ihan muualta (pyyhekasan päältä, kaapista tai saunan kovalta lauteelta). Meillä kissanpesät eivät olleet ollenkaan suuri hitti - KUNNES aloimme tänään pakkaamaan tavaroita muuttoa varten ja siirsin pesät keskelle olohuoneen lattiaa. Tulos oli tämä.... ja parin tunnin päästä edelleen:
perjantai 23. maaliskuuta 2012
torstai 22. maaliskuuta 2012
Tunnustus
Tunnustukseen kuuluu:
1. Kertoa linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
2. Kirjoittaa seitsemän satunnaista faktaa itsestään.
3. Lahjoittaa tämä sama tunnustus 15 blogille/bloggaajalle.
Tämä taisi olla Täplätyttöjen ensimmäinen blogitunnustus ja siitä kiitos kuuluu ihanalle Sijaiskodin Myrskylle huoltojoukkoineen! :)
Sain tämän tunnustuksen jo eilen, mutta oli muuta iltapuuhaa niin jätin kirjoittamisen tälle päivälle ja samalla sain aikaa miettiä noita seitsemää faktaa. Yllättävän vaikeaa keksiä kiinnostavia faktoja, mutta tässä niitä ehkä vähemmän kiinnostavia nyt tulee. Päätin kirjoittaa faktat itsestäni, sillä en olekaan tainnut itsestäni juuri blogissa kertoa :) (Katsotaan nyt saanko edes seitsemää aikaiseksi...)
1. Olen kotoisin Heinolasta, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. 18-vuotiaana muutin Lahteen opiskelemaan, myöhemmin muutin takaisin Heinolaan työn perässä. Sittemmin tie vei Helsinkiin ja täällä ollaan edelleen.
2. Olen opiskellut graafista suunnittelua Lahden käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, sekä painajan ammatin Helsingissä.
3. Teen työkseni tarroja (tarrapainaja). En suinkaan mitään My Little Pony tms, vaan erilaisia varoitustarroja sekä etikettejä tuotteisiin joita löytää ihan kaupan hyllyiltä.
4. Laihduin muutaman vuosi sitten karppaamalla 18 kiloa ja olen nyt normaalipainoinen.
5. En voi sietää nakkikeittoa. Lempiruokani on kesäkurpitsalasagne.
6. Olen erittäin malttamaton monien asioiden suhteen. Kaiken on tapahduttava heti tai viimeistään huomenna. Jätän asioita hyvin harvoin kesken.
7. Olin lapsena tosi allerginen kissoille, mutta iän myötä allergia on hävinnyt.
Toivottavasti edes jotakuta kiinnosti...
Lahjoitan tämän tunnustuksen niille jotka tätä blogia lukevat, eivätkä ole vielä saaneet tunnustusta! :)
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Näyttelysuunnitelmia 2012
Alustavasti olen suunnitellut vieväni täplätyttöjä pääkaupunkiseudulla järjestettäviin näyttelyihi, eli:
28.-29.4.2012 Helsinki (RUROK)
- LA Stella, SU Ylppö - Ilmoitettu!
28.-29.7.2012 Helsinki? (SUROK)
- LA Stella, SU Ylppö
11.-12.8.2012 Helsinki? (URK)
- LA Stella (SU Ylppö, mikäli ei ole edellisessä näyttelyssä valmistunut Premieriksi, johon vaaditaan kolme CAP-sertiä. Ylpöllä on nyt yksi.)
25.-26.8.2012 Vantaa? (RUROK)
- Stella???
Tämä näyttelyhommahan oikeastaan lähti vähän lapasesta. Ensin ajattelin että ei ikinä näyttelyyn. Sitten kävin kerran ja toisenkin... Molemmat kissat ovat käyttäytyneet mallikkaasti ja mikäli jotain ärsyyntymisen merkkejä ilmenisi, koko touhun voisi sitten lopettaa. Tarkoitukseni olisi kuitenkin saada molemmille kissoille Premier-titteli. Premieristä pidemmälle pääsyyn vaaditaan sitten jo ulkoimailla näyttelemistä. Mutta katsellaan vähän oman ja kissojen jaksamisen mukaan. Kesä on tunnetusti kiireistä aikaa, joten muutakin tekemistä saattaa olla viikonloppuisin ;)
28.-29.4.2012 Helsinki (RUROK)
- LA Stella, SU Ylppö - Ilmoitettu!
28.-29.7.2012 Helsinki? (SUROK)
- LA Stella, SU Ylppö
11.-12.8.2012 Helsinki? (URK)
- LA Stella (SU Ylppö, mikäli ei ole edellisessä näyttelyssä valmistunut Premieriksi, johon vaaditaan kolme CAP-sertiä. Ylpöllä on nyt yksi.)
25.-26.8.2012 Vantaa? (RUROK)
- Stella???
Tämä näyttelyhommahan oikeastaan lähti vähän lapasesta. Ensin ajattelin että ei ikinä näyttelyyn. Sitten kävin kerran ja toisenkin... Molemmat kissat ovat käyttäytyneet mallikkaasti ja mikäli jotain ärsyyntymisen merkkejä ilmenisi, koko touhun voisi sitten lopettaa. Tarkoitukseni olisi kuitenkin saada molemmille kissoille Premier-titteli. Premieristä pidemmälle pääsyyn vaaditaan sitten jo ulkoimailla näyttelemistä. Mutta katsellaan vähän oman ja kissojen jaksamisen mukaan. Kesä on tunnetusti kiireistä aikaa, joten muutakin tekemistä saattaa olla viikonloppuisin ;)
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Nimikyltit
Tein töissä taannoin Ylpölle ja Stellalle näyttelyhäkkiin nimikyltit. Kuvat on tulostettu tarramateriaalille ja liimattu paksun kartongin päälle jotta eivät heti mene ryttyyn. Rei'itin kyltit että ne saa häkkiin kiinni vaikka rautalangalla.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Mutta mitä tapahtui lampulle?? - osa 2
Jahas, syylliset lampun rikkoutumiseen on saatu tänäaamuna kiinni itse teossa...
Lopussa meno oli jo niin hurjaa ettei kamera pysynyt perässä.
Loppupäätelmät: hankintalistalle uusi kattovalaisin - ei paperinen.
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Bengalin juurilla
Kissarotujen jalostuksesta on monia mielipiteitä, puolesta ja vastaan. Jollain tapaa kissojen jalostus on raakaa puuhaa, mutta toisaalta... niin, jokaisella on mielipiteensä. Bengalihan on jalostettu Aasian leopardikissasta ja wikipedia kertoo siitä seuraavaa.
"Leopardikissa eli bengalinkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää Kaakkois-Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin myös suojellaan.
Ulkonäkö ja koko
Se on noin kotikissan kokoinen, mutta alueelliset erot ovat huomattavia: Indonesiassa sen keskimääräinen koko on 45 cm ja häntä 20 cm, mutta Amurin tienoilla mitat ovat 60 cm ja 40 cm. Se painaa 2–8 kg. Jalat ovat pitemmät kuin kotikissalla. Myös turkin väri vaihtelee: eteläisillä populaatioilla se on keltainen mutta pohjoisilla hopeanharmaa. Rinta ja pään alaosa ovat valkoiset. Leopardikissalla on mustia merkkejä, jotka voivat olla alalajista riippuen läikkiä tai ruusukkeita. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut, suuret silmät. Kissan elinikä on 10–15 vuotta.
Ravinto
Se on yöeläin ja syö yleensä jyrsijöitä, lintuja, kalaa, matelijoita ja pieniä nisäkkäitä. Kylissä se on vaaraksi siipikarjalle. Se saalistaa sekä maassa että puissa.
Puissa metsästämisen selittääkin meillä kotona näiden kuvienkaltaisen toiminnan. :D
Lisääntyminen
Pentueeseen kuuluu 2–4 pentua, ja kantoaika on 65–70 päivää. Pesä on ontossa puussa tai maankolossa.
Elinympäristö
Tämän kissan elinaluetta ovat metsät ja sademetsät sekä alavilla mailla että vuoristoalueilla, ei yleensä kuitenkaan kuivilla seuduilla. Koillis-Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se elää lähellä vesistöjä, ja sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Leopardikissa kiipeää taitavasti puihin. Se osaa myös uida, mutta ui harvoin. Se on yksineläjä kiima-aikaa lukuun ottamatta.
Alalajit
Prionailurus bengalensis bengalensis, Intia, Bangladesh, Kaakkois-Aasian manner, Yunnan
Prionailurus bengalensis borneoensis, Borneo
Prionailurus bengalensis chinensis, Kiina, Taiwan
Prionailurus bengalensis euptailura, itäinen Siperia, Mongolia
Prionailurus bengalensis horsfieldi, Himalaja
iriomotenkissa Prionailurus bengalensis iriomotensis, Iriomoten saari, Japani
Prionailurus bengalensis javaensis, Jaava Bali
Prionailurus bengalensis manchurica, Mantšuria
Prionailurus bengalensis minutus, Filippiinit
Prionailurus bengalensis sumatranus t. sumatranensis, Sumatra
Prionailurus bengalensis trevelyani, itäinen Pakistan
Erityisen kiinnostava on yksinomaan pienellä Japanin Iriomoten saarella elävä alalaji iriomotenkissa (P. b. iriomotensis). Se tuli tietoon vasta vuonna 1965. Silloin sen kuvasi tieteelle japanilainen kirjailija ja luonnontutkija Yukio Togawa. Kun se löydettiin, sitä pidettiin kadonneen lajin jälkeläisenä, ja se sijoitettiin omaan sukuunsa Mayailurus. Näkemyksestä keskustellaan yhä, ja jotkut auktoriteetit luokittelevat iriomotenkissan edelleenkin omaksi lajikseen, koska se poikkeaa ulkonäöltään hyvin paljon mantereen leopardikissasta. Nykyisen käsityksen mukaan se on luokiteltava Prionailurus-sukuisen leopardikissan alalajiksi. Sen paino on 4–7 kg, ja sen ruumiilla on mittaa 50–60 cm. Sen turkki on tummanruskea, häntä on tuuhea, eikä se pysty vetämään sisään kynsiään. Kissasta käytetään iriomotelaisten keskuudessa myös nimeä Jamamajaa (tarkoittaa ”vuoristokissaa") tai Jamapikarjaa ("vuoriston säihkysilmä") tai Pingiimajaa ("karkurikisa”). Iriomotekissa on hyvin uhanalainen, ja sen määrä on arvioitu alle sadaksi yksilöksi.
Niin kutsuttu "tsušimankissa" löydettiin vasta vuonna 1988. Sitäkin pidettiin alkuun omana lajinaan, sitten leopardikissan alalajina ja nyt Mantšurian alalajin F. b. Manchurica muotona.
Leopardikissoja vangitaan ja risteytetään joskus kotikissan kanssa, jotta saataisiin kesy kissa, jota sanotaan bengaliksi. Ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään se on samanlainen kuin leopardikissa, mutta on kuitenkin kesytettävissä."
Aasian leopardikissa (kuva googlesta)
"Leopardikissa eli bengalinkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää Kaakkois-Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin myös suojellaan.
Ulkonäkö ja koko
Se on noin kotikissan kokoinen, mutta alueelliset erot ovat huomattavia: Indonesiassa sen keskimääräinen koko on 45 cm ja häntä 20 cm, mutta Amurin tienoilla mitat ovat 60 cm ja 40 cm. Se painaa 2–8 kg. Jalat ovat pitemmät kuin kotikissalla. Myös turkin väri vaihtelee: eteläisillä populaatioilla se on keltainen mutta pohjoisilla hopeanharmaa. Rinta ja pään alaosa ovat valkoiset. Leopardikissalla on mustia merkkejä, jotka voivat olla alalajista riippuen läikkiä tai ruusukkeita. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut, suuret silmät. Kissan elinikä on 10–15 vuotta.
Ravinto
Se on yöeläin ja syö yleensä jyrsijöitä, lintuja, kalaa, matelijoita ja pieniä nisäkkäitä. Kylissä se on vaaraksi siipikarjalle. Se saalistaa sekä maassa että puissa.
Puissa metsästämisen selittääkin meillä kotona näiden kuvienkaltaisen toiminnan. :D
Pentueeseen kuuluu 2–4 pentua, ja kantoaika on 65–70 päivää. Pesä on ontossa puussa tai maankolossa.
Elinympäristö
Tämän kissan elinaluetta ovat metsät ja sademetsät sekä alavilla mailla että vuoristoalueilla, ei yleensä kuitenkaan kuivilla seuduilla. Koillis-Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se elää lähellä vesistöjä, ja sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Leopardikissa kiipeää taitavasti puihin. Se osaa myös uida, mutta ui harvoin. Se on yksineläjä kiima-aikaa lukuun ottamatta.
Alalajit
Prionailurus bengalensis bengalensis, Intia, Bangladesh, Kaakkois-Aasian manner, Yunnan
Prionailurus bengalensis borneoensis, Borneo
Prionailurus bengalensis chinensis, Kiina, Taiwan
Prionailurus bengalensis euptailura, itäinen Siperia, Mongolia
Prionailurus bengalensis horsfieldi, Himalaja
iriomotenkissa Prionailurus bengalensis iriomotensis, Iriomoten saari, Japani
Prionailurus bengalensis javaensis, Jaava Bali
Prionailurus bengalensis manchurica, Mantšuria
Prionailurus bengalensis minutus, Filippiinit
Prionailurus bengalensis sumatranus t. sumatranensis, Sumatra
Prionailurus bengalensis trevelyani, itäinen Pakistan
Erityisen kiinnostava on yksinomaan pienellä Japanin Iriomoten saarella elävä alalaji iriomotenkissa (P. b. iriomotensis). Se tuli tietoon vasta vuonna 1965. Silloin sen kuvasi tieteelle japanilainen kirjailija ja luonnontutkija Yukio Togawa. Kun se löydettiin, sitä pidettiin kadonneen lajin jälkeläisenä, ja se sijoitettiin omaan sukuunsa Mayailurus. Näkemyksestä keskustellaan yhä, ja jotkut auktoriteetit luokittelevat iriomotenkissan edelleenkin omaksi lajikseen, koska se poikkeaa ulkonäöltään hyvin paljon mantereen leopardikissasta. Nykyisen käsityksen mukaan se on luokiteltava Prionailurus-sukuisen leopardikissan alalajiksi. Sen paino on 4–7 kg, ja sen ruumiilla on mittaa 50–60 cm. Sen turkki on tummanruskea, häntä on tuuhea, eikä se pysty vetämään sisään kynsiään. Kissasta käytetään iriomotelaisten keskuudessa myös nimeä Jamamajaa (tarkoittaa ”vuoristokissaa") tai Jamapikarjaa ("vuoriston säihkysilmä") tai Pingiimajaa ("karkurikisa”). Iriomotekissa on hyvin uhanalainen, ja sen määrä on arvioitu alle sadaksi yksilöksi.
Niin kutsuttu "tsušimankissa" löydettiin vasta vuonna 1988. Sitäkin pidettiin alkuun omana lajinaan, sitten leopardikissan alalajina ja nyt Mantšurian alalajin F. b. Manchurica muotona.
Leopardikissoja vangitaan ja risteytetään joskus kotikissan kanssa, jotta saataisiin kesy kissa, jota sanotaan bengaliksi. Ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään se on samanlainen kuin leopardikissa, mutta on kuitenkin kesytettävissä."
maanantai 12. maaliskuuta 2012
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Pyykinpesua
Yli tuntiin en nähnyt Ylppöä missään, kunnes menin katsomaan kylpyhuoneeseen:
Täs on niin lämmin...
No mikäs tälle nyt tuli ku tää alko tärisee?!
Silmät pyöreänä Ylppö siinä sitten törötti ja häntäkin meni pariin otteeseen epäkuntoon.
Ei hemmetti, mitä toi lavuaari nyt törisee..!?
Kiipeilypuupohdiskelua
Unna Tuutikin uuden kiipeilypuun innoittamana mekin aloimme vakaasti harkitsemaan hienomman kiipeilypuun hankintaa uuteen kotiin. Kaupan puut ovat pääsääntöisesti ei niin sisustukseen sopivia ja muistin että IKEA Hackers -sivustolla oli jotain lemmikkihuonekaluja puuhasteltu. Sieltä löytyikin aikalailla toteutuskelpoinen yksilö, jota voisi sitten oman maun mukaan tuunailla. Ei muuta kun putki lattiasta kattoon ja siihen sitten kiinnikkeillä isoja tai pieniä hyllyjä kiinni. Päälliseksi voisi käyttää vaikka ikean Hampen-nukkamattoa, tai sitten jostain tarjousmarketista taisi muistaakseni saada tuollaista mattoa ihan metritavarana. Jäämme miettimään tätä....
Kevään merkki
Parvekkeen edustalla kasvavaan pajuun oli ilmestynyt muutama pajunkissa. Toivoa keväästä on siis sittenkin!
lauantai 10. maaliskuuta 2012
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Täpliä ja glitteriä
Ylpön kauniit täplät
Bengalin glitteristä on vähän hankalaa saada kuvaa, mutta kerrankin onnistunut otos Stellan turkista!
maanantai 5. maaliskuuta 2012
FiFe Ranking 2011
Suomen bengalikissat ry:n sivuille oli ilmestynyt FiFen näyttelyiden vuoden 2011 ranking-listaus. Kastraateista löytyi tuttuja nimiä. Meidän Ylppö yhden näyttelyn tuloksella pääsi myös listalle ja mikä hienointa, ensimmäisenä listalla Ylpön velipuoli Bombay. Paljon onnea veikalle! :) Myös aikuisten listalle olivat yltäneet Ylpön äiti, sisko, sekä Stellan isä. Nuorten ranking-listalle olivat päässeet Ylpön siskopuoli, sekä Stellan velipoika Voitto.
Lähde: Suomen bengalikissat ry
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Viikonloppu Heinolassa
Minä ja kissat lähdimme perjantaina Heinolaan viettämään pientä viikonloppulomaa (kissat) löhöilyn ja (minä) Lahdessa shoppailun merkeissä. Kissoista oli mukavaa, kun saivat riehua isossa omakotitalossa mielin määrin. Olin ottanut kameran mukaan, mutta mitäs hyötyä siitä kamerasta sitten oli kun olin unohtanut muistikortin kotiin... Noh, nyt olemme taas palanneet Helsinkiin ja uni maistuu kissoille.
torstai 1. maaliskuuta 2012
Näytelmäkerholaiset
Molemmat neitokaiset on nyt ilmoitettu RuRokin 28.-29.4.2012 kissanäyttelyyn, Stella lauantaiksi ja Ylppö sunnuntaiksi. Näyttely on tällä kertaa Helsingin Messuhallissa. Samaan aikaan hallissa on PetExpo, kannattaa tulla paikan päälle moikkaamaan ja ihmettelemään! Kissanäyttely on avoinna yleisölle la ja su klo 9.00 - 18.00.
Tilaa:
Kommentit (Atom)






























